Vievätköhän ne vaimoni?

Lähettelevät postia. Se tapahtui ensimmäisen kerran maaliskuun alussa. Ja nyt taas, pian vapun jälkeen. Ensin tuli kortti, kutsu ja juna-aikataulut. Nyt tuli vielä jokin lautapeli, jossa on auringonkukkia ja kaikenlaista positiivista ja Komiaa asiaa asumisesta ja olemisesta.

Viettelykset ovat löytyneet porvoolaisesta postilaatikostamme vaimoni nimellä. Houkuttelevat muuttamaan Komialle seudulle, Seinäjoelle tai sinnepäin.

Olen tarkkaillut vaimoani. Ensimmäinen kutsu pyöri hetken aikaa sohvapöydän ja lehtikorin välillä. Jokunen vierailijakin taisi sitä käydessään vilkaista. Herätti keskustelua, en puuttunut. Mutta nyt tämä toinen, tämä peli, sitä on selattu ja käännelty, taitettu ja avattu. Istuttu hiljaa sohvalla ja luettu tarinoita Jalasjärvestä. Jopa yläkouluikäinen poikammekin on peliä vilkaissut.

Mitä jos vaimoni hurahtaa? Jos hän alkaakin kaivata takaisin, lähemmäs syntymäseutujaan? Hän on sosionomi, töitä varmaan riittäisi niin siellä kuin täällä. Mutta vastahan me tähän muutettiin. Viimekesänä me tavalliset tuulipukuihmiset maksoimme toisille tavallisille tuulipukuihmisille rapiat 200.000 euroa tästä tavallisesta pienestä rivitalonpätkästä. Sillä rahalla eläisi tilavasti Kauhavalla. Saisi vaikka hevostallin. Eivät miljonäärit markka-aikana rivitalossa asuneet.

Luulevatkohan ne onnistuvansa? Yritän torjua eteläpohjalaisen vetovoimakampanjan mielestäni. Ei kai kukaan tolkun ihminen luule, että ilolla ja auringonkukilla kuorrutetut Komiat kuntakehut oikeasti vaimoani täältä mihinkään veisi. Tai sitten minua?

Aluekehityksen köysi kuristaa kaulaani, pitäisikö minunkin lähetellä samoja viehkoja viestejä? Mutta miksi, kun näyttää siltä, että näille main tullaan kutsumattakin. Meillä kun sattuu olemaan niin suora ja lyhyt tie Helsinkiin. Niin - sekö sitten on paras mahdollinen maaperä juurevalle innovaatiojärjestelmän kehittämiselle ja aluesitoutuneelle kasvu-uralle?

Tahtomaakunnan viestit pyörivät mielessäni. Vaikka vetovoimakampanja on kallis riskisijoitus, ja vaikka sijoitetun pääoman tuotto-odotus realisoituukin ehkä vasta pitkän ajan kuluttua, silti joku on kai jossain jollain tavoin onnistunut.

Viesti on tavoittanut, sillä Komiat auringonkukat jatkavat kukintaansa keskusteluissa, vaimoni ystäväverkossa, Facebookissa, työpaikoilla. Ja vaikkapa tässä blogissa, johon otin asiakseni asiasta kirjoittaa.

Jatkatko sinä?


Topi Haapanen
aluekehitysjohtaja, Posintra Oy, Porvoo

Hämeessä tapahtuu ja tehdään

Korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan Visamäen alueelle on syntynyt vahva Korkeakoulukeskus, jonka toimijat kohtaavat yhdessä tulevaisuuden haasteita. Korkeakoulukeskuksen kautta alue profiloituu osaamiskärkien ympärille: Digital Life Lab (DLL), Ohutlevykeskus, Bioprosessit ja osaamisen johtaminen. Korkeakoulukeskuksen ydin on yhteisessä kehittämisessä ja vuorovaikutuksessa. Visamäessä toimii yli 5000 henkilön dynaaminen yhteisö, jossa kohtaavat tutkijat, opettajat, opiskelijat, kehittäjät ja yritykset.

Hämeenlinnan seudulla yhteistyö, alueen profiloituminen, innovaatiotoiminta, kasvuyritykset ja kansainvälisyys ovat keskeisiä tavoitteita Korkeakoulukeskuksen toiminnassa. Nyt näiden arvojen toteuttamiseen on maakunnassa paremmat edellytykset kuin koskaan aikaisemmin.

Korkeakoulukeskuksen keskeiset toimijat ovat Teknologiakeskus Innopark Oy ja siellä toimivat noin 100 yritystä, Hämeen Ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat (Hämeenlinnassa, Valkeakoskella, Forssassa ja Riihimäellä), Kehittämiskeskus Oy Häme ja Hämeenlinnan kaupunki.

Konseptori

Visamäessä lanseerattiin 2012 vuoden loppupuolella avoin toimintaympäristö, jossa yhdistyy erilaisia kokonaisuuksia: avoin innovaatioympäristö Konseptori, toimistohotelli-, etätyöpiste- ja virtuaalitoimisto sekä luova yhteisöllinen ryhmätyötila. Avoimeen toimintaympäristöön kuuluu myös Stage -tila, jota voi hyödyntää mm. erilaisiin promootio- ja esittelytilaisuuksiin. Konsepti edistää yritysten, kehittäjien ja opiskelijoiden yhteistyötä ja verkottumista.

HOC - Häme Open Campus

Hämeenlinna, Forssan ja Riihimäen alueella on toiminut vuodesta 2010 saakka Häme Open Campus (HOC) –verkosto, jonka tavoitteena on lisätä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimijoiden, yritysten ja järjestöjen yhteistyöstä.

Yhteistyön vahvistamisen on ajateltu lisäävän alueellista osaamista ja osallistumista sekä parantavan toiminnan laatua päällekkäistä työtä välttäen. Verkoston toimijoita on aktivoitu tekemään oma osaamisensa ja kehittämistoimintansa näkyväksi sähköisen yhteistyöalustan kautta. Yhteistyöalusta Hoc.fi toimii myös suljettuina tai avoimina työtiloina esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyssä, jossa on mukana eri organisaatioiden osaajia. Hoc.fi-verkkoympäristössä on vajaat 400 käyttäjää.

Ennakointitiedon tuottaminen ja yhteisen näkemyksen luominen on ollut osallistujien mukaan yksi kiinnostavimpia osia HOC-toiminnassa. Toimijat ovat kokeneet myös löytäneensä uusia yhteistyökumppaneita verkoston kautta. Verkoston ulkopuolinen arviointi on valmistumassa piakkoin.

Yhtenä tuloksena voidaan sanoa, että vaikka virtuaalinen yhteistyö- ja innovaatioympäristö toimii joiltakin osin tarkoituksenmukaisesti, kaipaavat osallistujat selvästi kasvokkain tapahtuvia yhteistyön areenoita.

VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä

Digitalisoinnilla tehostettiin toimintoja ja saatiin kustannussäästöjä. Osahankkeissa luotiin konkreettisia toimintamalleja, menetelmiä ja tuotteita osaamisen saamiseksi aikaisempaa tehokkaampaan ja hyödyllisempään käyttöön eri alueilla. Näitä alueita olivat pk-yritykset, julkinen sektori eli Hämeenlinnan kaupunki, oppilaitosympäristö Haaga-Helia ja tulevaisuuden tutkimus.

Pk-yrityspiloteissa hyödynnettiin mm. sosiaalisen median keinoja, mobiileja ratkaisuja ja wikejä. Loppuuloksena oli mm. videoperehdytysratkaisu Kamuxille ja mobiili asentajan käsikirja TL Sippolalle.

Hämeenlinnan kaupungille tehtiin uudenlaista asukaspalautejärjestelmää, kehitettiin suun terveydenhuollon ajanvarausjärjestelmää sekä val,misteltiin rakennuslupien sähköistä hakemista. Haaga-Heliassa toteutettiin Digital Campus Leap sovelluksen avulla. Tulevaisuuden tutkimus kehitteli fyysistä tilaa, joka auttaa luovuutta ja tulevaisuuden tutkimista. Tarkemmin tuloksista voi lukea www.vidico.fi sivuilta.


http://www.youtube.com/watch?v=dF7QQVKcMXw


Anne Horila, Laura Lehto ja Virpi Messman