”Sivistyminen on omaehtoisen oppimisen prosessi. Ihminen sivistyy, kun hän voi toteuttaa itseään ja kasvaa omiin mittoihinsa sekä yksilönä että osana yhteisöä. Tarvitsemme sitä luovuuden, innovatiivisuuden ja aloitteellisuuden moottoriksi”.
Edellä olevan määritelmä tuli taannoin vastaan Maaseudun Sivistysliiton entisen toiminnanjohtajan Seppo Niemelän väitöskirjan (2011) nettiesittelyssä. Väitöstutkimuksen pohjana on ollut mm. pohjoismaisten maaseudun opintopiirien toiminta.
En malttanut olla pohtimatta opintopiirien ja innovaatioverkoston innohubi -konseptin keskinäistä suhdetta. Molemmissa on mielestäni kyse saman asian ilmentymästä, yhteisöllisestä kehittämisryhmästä.
Niin opintopiirissä kuin innohubissakin puhutaan uuden tiedon hankinnasta, sen soveltamisesta yksilön ja ryhmän henkiseen kasvuun ja siten vaikuttamisesta toimintaympäristöön. Alue- ja yrityskehittämisessä yhteisöllisen, innovatiivisen ryhmän merkitys on tullut monesti esiin. Omalla alueellamme, Suupohjassa ryhmät ovat vuosien saatossa saaneet paljon aikaan. Kyse on voinut olla vaikkapa aluekeskusohjelman toimialaryhmästä, LEADER-ohjelman nuorisotiimistä tai yrittäjäryhmän toiminnasta.
Mitkä ovat yhteisöllinen kehittämisryhmän elementit?
Kaiken takana ovat mielestäni yksilön motivaatio ja unelmat sekä halu oppia ja kokeilla. Luotu yhteisö ylläpitää sosiaalista verkostoa, jonka kautta yksilö kehittyy ja kehittää. Myös ryhmän, yhteisön taidot ja osaaminen kasvavat. Ryhmä on kilpailukykyinen ”sisäinen” markkinapaikka ideoiden testaamiseen. Yksilöllä voi olla myös tarve löytää uusia ideoita ja resursseja, jolloin ryhmän kautta voi löytää niitä.
Parhaillaan on menossa kehittämisen toimintaympäristön muutos. Käytettävät resurssit pienenevät. Kaivataan uusia toimintamalleja, jotka toimivat ketterästi pienillä resursseilla. Myös virtuaalisuus tuo uusia koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia. Paikallinen, yhteisöllinen kehittämisryhmä voi linkittyä virtuaalisuuden kautta kansallisiin ja kansainvälisiin oppimis- ja kehittämisverkostoihin. Kun tähän lisätään ketteriä kehittämismallien soveltaminen ja vaikkapa start up -toimintaa, saadaankin mielenkiintoinen pakkaus.
Omien kokemuksiemme pohjalta ryhmän toiminnassa tulee mieleen muutamia asioita:
1. Ryhmän ytimessä on oltava muutama aktiivinen ja sitoutunut ydintoimija.
2. Ryhmän perusta on sen sisäinen dynamiikka, yhteisöllisyys, motivaatio ja luottamus.
3. Toimitaan ilman ennakkorooleja. Hyödynnetään kuitenkin jäsenten kykyjä ja tietämystä sekä olemassa olevia verkostoja.
4. Toimitaan kevyesti ja nopeasti. Sovelletaan yleisiä, valmiita (netti)alustoja sekä vapaita tiloja. Näin toiminta saadaan nopeasti käyntiin ja malli on helposti kokeiltavissa. On kuitenkin muistettava jatkuvuus, kaikki asiat eivät tapahdu hetkessä.
5. Kehitetään jatkuvasti ryhmän toimintoja. Kun mukana on vielä terve järki, kehityksen avaimet ovat ryhmän omissa käsissä. Toisin sanoen ryhmä fiksuja ihmisiä on siis tekemässä järkeviä asioita.
Timo Vesiluoma
Kehitysjohtaja, SEK
