Täysin uutta ei synny suunnittelemalla

Oletko kokeillut viedä kukkia kotiin ilman syytä? Entä oletko kokeillut positiivisen ajattelun voimaa? Kuulostaa yksinkertaiselta ja ehkä hieman kuluneelta ja typerältäkin. Yksi on kuitenkin varmaa: kokeilematta et voi tietää, mitä tapahtuisi, jos vaikka veisit kukkia vaimolle tänä iltana.

Esimerkki on hyvin yksinkertainen, uuden kokeilua on helppo väheksyä myös työ- ja yrityselämässä. Tekemällä asiat samalla tavalla kuin ennenkin on helppo pysytellä omalla mukavuusalueellaan. Kuitenkin uutta kokeilemalla ja rutiineja rikkomalla voi oivaltaa jotain, mitä pelkästään suunnittelemalla ei keksi koskaan.

”Suunnitelma ei yleensä kerro nurkan takana olevaa mahdollisuutta ennen kuin tämä mahdollisuus on luotu ottamalla joitain toteutuksen askelia. Tarkat suunnitelmat sen sijaan tuovat helposti esiin uusia riskejä ja epävarmuustekijöitä nykytilanteesta katsottuna” (Anssi Tuulenmäki: Lupa toimia eri tavalla)

Suomi on suunnittelun suurvalta. Siitä huolimatta parhaat strategiset innovaatiot eivät useinkaan synny suunnittelemalla. Esimerkiksi Ikeaa voidaan pitää strategisena innovaationa, jonka menestys ei todellakaan perustu pelkkään massatuotantoon. Uskon, että jokainen Ikeassa joskus käynyt tietää, miten he toimivat eri tavalla verrattuna muihin huonekalualan yrityksiin.  

Menestys ja jokin täysin uusi ei siis synny suunnittelemalla. Miten sitten pitäisi edetä? Ajattele suuresti mutta etene suurta ajatusta kohti pienesti. Pienillä, nopeilla ja halvoilla kokeiluilla voidaan löytää toimivia ratkaisuja, kun tavoite on selkeä.

Millainen on maailman paras puisto? Entä maailman paras yökerho? Miten SM-liigan katsojat saadaan jäämään halliin pelin jälkeen? Toimisiko hidas kassa? (Viimeinen muuten löytyy Espoon Isosta Omenasta). Nämä ovat kaikki Aalto yliopiston Mind-tutkimusryhmän kokeiluja, joilla tavoitellaan strategisia innovaatioita. Aiomme Innovaatioverkostossa tutustua tänä vuonna kokeilukulttuuriin tarkemmin Mind -tutkimusryhmän ja eri puolilta Suomea olevien kehitysyhtiöiden kanssa.

Kokeiluihin ja strategisiin innovaatioihin voit tutustua tarkemmin lukemalla Anssi Tuulenmäen kirjan Lupa toimia eri tavalla.

Jos vapaa-ajallasi haluat toimia hieman eri tavalla, niin leivo vaikka seinänaapureille pullaa ja tutustu Meiju Niskalan arjen löytöretkeilijöihin: www.arjenloytoretkeilijat.fi



Riitta Suomalainen

Vauhtikeväälle sykettä Porvoosta

Porvoo SUMMIT avasi  Innovaatioverkoston kevään tapahtumien ketjun 11.-12.4. SUMMIT järjestettiin yhteistyössä Luovien alojen verkoston, Posintra Oy:n ja TEMin alueosaston kanssa.  Porvoo SUMMIT kokosi yli 130 innovatiivista ja luovaa kehittäjää yhteen. Tapahtuman päänäyttämönä toimi uutuuttaan hohtava Taidetehdas, jonne SUMMIT-väki pääsi tutustumaan jo ennen virallisia avajaisia.  Kiitos Taidetehdas, kiitos Porvoo.

Innovaatioverkosto toi SUMMIT-tapahtumaan yhden InnoWORK-valmennuksistaan, joka avattiin kaikille osallistujille.  SUMMITin teema oli luovat kaupungit ja kaupunkikehittäminen. Verkosto oli kutsunut teemaa avaamaan talousmaantieteilijä, professori Robert Kloostermanin Amsterdamin yliopistosta.

Kloosterman viritti teoreettisten luovan kaupungin määritelmien kautta yleisön luovan ja innovatiivisen kaupunkikehittämisen moodiin, josta seuraava puhuja, professori Ari Hynynen luontevasti jatkoi avaten lisää luovan kaupungin ominaisuuksia. Hynynen nosti esille mm. urbaanit vetovoimatekijät  (ameniteetit) ja skeneajattelun. 

Sekä ameniteetteja että skenejä tunnistamalla, tarkkailemalla ja tutkimalla voidaan kaupunkikehittämiseen saada uusia ulottuvuuksia. Skenejä tunnistamalla ja niihin tutustumalla voidaan myös mahdollisesti osallistaa kaupunkikehittämiseen aivan uusia ihmisiä, joille muuten ei olisi kehittämisessä tarjolla minkäänlaista roolia. 

Hynysen puheenvuoron jälkeen verkostoväki pääsi itse ’skeneilemään’ tutkimuspäällikkö Jari Kolehmaisen johdolla. Workshopissa osallistujat tunnistivat oman kotipaikkakuntansa skenejä ja pohtivat sen erilaisia ominaisuuksia ja potentiaalia kaupunkikehittämisessä.

Kummien terveisiä ja tunnustusta

SUMMIT jatkui iltapäivästä mm. verkostotapaamisella. Innovaatioverkoston tapaaminen aloitettiin ns. kevätjuhlatunnelmissa, kun verkoston pilotteja omilla alueillaan toteuttaneet saivat pilottitoteutuksesta todistukset.

Tapaamisessa kuultiin myös molempien verkostokummien (Hanna-Maria Urjankangas, TEM/ EIO & Olli Voutilainen, TEM/AO) puheenvuorot. Molemmat kertoivat ministeriössä työn alla olevista kehittämisnäkymistä. Urjankangas kertoi OSKEn jälkeen alkavasta uudesta ohjelmasta ja sen valmistelusta ja Voutilainen kertoi sopimusperusteisesta kehittämisestä, jota alueosastolla valmistellaan.

SUMMITin iltajuhlassa tutustuttiin Taidetehtaan kehittämiskaareen ja askelmerkkeihin, joilla tehdas aloittaa toukokuussa virallisten avajaisten jälkeen aktiivitoimintansa.  

Hyvän ruuan, musiikin ja seuran lomassa jaettiin tunnustusta verkostoaktiiveille. Innovaatioverkoston kunniakirjan ja kukat sai Katariina Oikarainen Ukipolis Oy:stä Uudestakaupungista. Tunnustus annettiin aktiivisesta, kehittämisorientoituneesta, määrätietoisesta, avoimesta, innostuneesta ja vuorovaikutteisesta yhteistyöstä Innovaatioverkostossa.  Luovien alojen verkoston tunnustukset menivät Poriin ( Harri Sippola Prizztech Oy) ja Seinäjoelle (Johanna Hietanen Frami Oy) .

SUMMITin toisessa päivässä saatiin kuulla kestävästä kaupunkikehittämisestä, brändäyksestä ja Espoon 3T-suunnitelmista. SUMMIT päätettiin juhlalliseen lounaaseen Haikon kartanossa.

Verkosto kiittää

Innovaatioverkosto kiittää kaikkia osallistuneita. Oli todella ilo järjestää SUMMIT innostuneille, aktiivisille kehittämisen ammattilaisille.

SUMMIT  avasi hienosti verkoston huikean tapahtumakevään. Tästä on hyvä jatkaa innoEXPERIMENT- pilottiin, INNOVOIMA-hankkeen Espoo-Lohja –päiville, InnoWORK-päivään Tampereelle ja lopuksi ennen kesälomia vielä Kaustisten Innovation Campille.

’Pidä huivista kiinni, verkostolainen’  – se on menoa nyt  koko kevät!

Tytti

verkoston koordinaattori

Innovaatioverkostolle uusi kotipesä

KOKO-ohjelman päättyessä innovaatioverkoston kotipesä työ- ja elinkeinoministeriössä vaihtui alueosastolta elinkeino- ja innovaatio-osastolle. 

TEM:n näkökulmasta muutos ei ole kovin radikaali, sillä molemmat osastot ovat alusta lähtien olleet ohjausryhmän kautta vahvasti mukana verkoston työssä. Uusi kotipesä tiivistää kuitenkin yhteyttä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan ja osaamiskeskusohjelmaan. 

 

Innovaatioverkostossa on tehty konkreettista ja käytännön tarpeista lähtevää työtä, ja sen merkitys etenkin maaseutumaisten ja pienten kaupunkiseutujen innovaatiotoiminnan aktivoinnissa on huomattava. Erityisesti nyt KOKOn toiminnan päätyttyä on tärkeää, että verkostomaisella toiminnalla turvataan mahdollisuus hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoon sekä sparraukseen alueiden välillä. 

 

Osaamiskeskusohjelman pyöriessä vielä täydellä teholla on samaan aikaan aloitettu jo vuonna 2014 käynnistyvän uuden innovaatiopoliittisen ohjelman valmistelu. Vaikka uuden ohjelman suuntaviivat ovat vasta hahmottumassa, on selvää, että suurten kaupunkiseutujen lisäksi myös muualla maassa oleva vahva erityisosaaminen on voitava kytkeä ohjelmaan. 

 

Eri puolilla maata olevat toimijat yhteen kokoava innovaatioverkosto vahvistaa osaltaan alueiden valmiuksia osallistua tavalla tai toisella uuden ohjelman toteutukseen. 

 

Sain itse olla mukana maaliskuun alussa käynnistyneen InnoWork-valmennuksen ensimmäisessä tapaamisessa. Kokeilevan innovaatiotoiminnan työpaja innosti ja haastoi ajattelemaan asioita uudella tavalla. 

 

Innovaatioiden syntymiseksi ei onneksi aina tarvita kalliita kokeiluja vaan avointa mieltä ja innokkuutta, ja sitä tästä verkostosta varmasti löytyy!

Hanna-Maria Urjankangas, TEM